Aszzentoo!!

Leeeben..
Jooh kuten otsikosta varmaan vois päätelläkkin alokas Kinisjärvi on astunut palvelukseen santahaminan urheilukouluun. Ei oo hirveesti kerjenny kirjotella täs sykkimisen ohessa, mut nyt päivän liekki harjotusten jälkeen tähänkin tuli tilaisuus. Treeni kausikin on tässä mukavasti kerinny pyörähtään käytiin ja laukauksiakin tullut ihan mukavasti. Fysiikka treeniä en oo ihan tarkotuksella mitenkään hirveästi teheny, sillä eiköhän fysiikka treeniä tule tarpeeksi kun lyö munat turpeeseen ja syöksyen eteen päin, täydellisessä taistelu varustuksessa feat. sirpaleliivi =D

Nyt riittää tää intti höpinä!
Viikko sitten oli Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) kauden päätöstilaisuus Grande Finale, joka ensimmäistä kertaa järjestettiin kisakallion urheiluopistolla. Suurimmat palkinnothan tuli tietenki liikkuvan maalin ampujille.Liikkuvan maalin ampujia liitto muisti seuraavasti: vuoden nuoreksi ampujaksi valittiin Porin lahja maailmalle eli Heikki Lähdekorpi, joka tällä kaudella saavutti lähes kaiken mahollisen. Vuoden valmentajaksi valittiin kaikesta kaiken tietävä ja niin ikään liikkuvan maalin lajikoutsi Ville Häyrinen.
Maailmanennätystäki viel muisteltiin hiukan ku lajijaosto muisti meitä erityismaininnalla joukkue maailmanennätyksestä, joka tehtiin tämän vuoden ilma-aseiden em kisoissa.
Lisää gaalasta voi lukea liiton sivuilta

Loppu vuodesta eletäänkin jänniä aikoja kun saadaan kuulla lajin kohtalosta, eli nouseeko liikkuva maali takaisin vuoden 2020 olymppialaisiin. Mikäli Liikkuva maali nousisi takaisin olympialaisiin, olisi se pelastus koko lajille!
Sillävälin kun herrat vääntää tuosta asiasta nii methä etenemmä syöksyen eteenpäin eli siis kisakausi starttailee parin viikon päästä Oulussa Em näyttöjen merkeissä, missä olisi tarkoitus antaa ensimmäiset näytöt Hollannissa järjestettäviin ilma-aseiden euroopan mestaruus skaboihi.

-KUITTI-

51. ISSF WCH Granada 2014

Suomalainen voittaa aina! Kuva: SAL Lassi Palo
vas: SWE Jesper Nyberg, Mika Kinisjärvi ja Heikki Lähdekorpi

Kerran neljässä vuodessa järjestettävät International Shooting Sport Federationin ammunnan kaikkien lajien  MM kilpailut. Paikalla lähes 100 eri maasta yli 2000 urheilijaa, eli puhutaan hirmu isoista kilpailuista. Äkkiä vilkasin wikipediasta että olympialaisissa ammunnassa oli urheilijoita 390, joten tuosta saadaan näkökulmaa minkä kokoluokan kisoista oli kyse.

Karjun normaalit 30+30 294+287

MM kilpailut startattiin käyntiin 50m karjun normaalijuoksuilla. Kisat oli kaksi päiväset eli ekana päivänä ammuttiin hitaat ja toisena nopeat. Ensimmäinen kisa startti on aina ollu mulle se jännittävin eikä tää ollu poikkeus jännitti iha perkeleesti silti sain kamppailtua itteni tän kauden tasolle eli hitaista tuli 294. Sitten "nukuttiin" yö jota mie en kyllä teheny johtuen kauheesta stressistä, koska tiesin että 294 hitailla oon aika lähellä kulta mitskua joten eipä nukuttu ku viitisen tuntia =D 

Seuraavana päivänä latasin kaiken nopeille jotta en sössisi mahollisuuksiani. Eka sarja lähti käyntiin juuri niin painajaismaisesti ku ikinä uskaltaa kuvitella eli 91 tuli siitä. Ajattelin ekan sarjan jälkeen ett nyt on pakko ruveta tikkaan ja toinen lähti sit ihan mukavasti rullaan 97 sarjalla ja homma pysy kasassa viimiseen sarjaan asti josta tein 99!!! KABUUUUM!!! WORLD CHAMPION 2014 Tunne, joka ei musta lähe sitt kulumallakaan! Yli kuukauden stressassasin kisoja ja kun kuulin että voitin niin valehtelematta tipahti 50 kilon taakka Espanjan maaperälle.

Karjun Sekarit 20+20 193+190

Maailmanmestaruuden jälkeen menestyksen nälkä vaan kasvoi ja sekareiden ampuminen oli suhkot helppoa, kun suurimmat paineet oli mestaruuden myötä kariutunu tulokseksi 383 ja hopeelle jääminen porilaisen voitettua ne kolmen pisteen erolla. Kauden parhaat sekarit mulle, joten vähän kaks jakoset tunnelmat jäi...

Granadan Karjuradan kuninkaat! vasemmalta Heikki Lähdekorpi, Ville Häyrinen ja Mika Kinisjärvi
Kuva: SAL Lassi Palo

10M sekarit 20+20 183+186

Tätä lajia jännitin kans aika paljon ennen kisoja, sillä onnistuessani mahollisuudet olis vaikka mihin mutta kun edellisen kerran kympin sekareita on tullu ammuttuu useampi kuukausi takaperin niin homman voi myös sössiä tosi rankasti. Harjoitukset kulki iha mukavasti enkä huomannu mitään ongelmia pitokin tuntu olevan aivan kohillaan. Ammunta on siitä mukava laji että kun se on helppoa niin se sitten on helppoa ja kun seo vaikeeta niin seo sitte vaikeeta

10M Normaalijuoksut 30+30 283+279

Nyt on laji mihin latasin kaikki odotukset ennen kisoja. Euroopan vallotus Moskovassa jäi tekemättä kiitos yhen Ukrainan huippu junnun. Nooh medal matchiin taas mentiin ihan heittämällä toiselta sijalta ja sain vastaan Armenian Minasyan Razmikin, jonka voitinki puhtaasti 6-0. Seuraavaksi vastaan asettuki tiukan 7-5 voiton jälkeen joukkuekaveri Jani Suoranta. Janin kans saatiinki melko tiukka matsi aikaseksi. Homma lähti omalta osalta vaikeasti liikenteeseen ysi parilla sit sain koottua taas itteni ja rupes kymppi pukkaan. Kymppiä tuli aika riittävästi mut ilmeisesti ei tarpeeksi riittäväsi kun pataan tuli 4-6. Soli siinä sitte... vähä niiku matto olis vedetty jalkojen alta. Pettynythä mie olin tietenki...

Kymppiä porattiin, mut ei se vaan RIIITÄ!

Suomi saavutti kisoista 6 kultaa 4 hopeaa 1 pronssin joista kaikki tuli kuninkuus lajista eli meijän liikkuvasta maalista! Mun lisäksi mitalleita saavutti Porin ihme Heikki Lähdekorpi jonka mitalli saldona 2 MM-kultaa ja yksi pronssi. Jani Suoranta sai yhden MM-Kullan ja yhden hopean. Miehet saavuttivat yhden joukkue hopean! Harmi vaan, että YLE ei huomannu mejän lajista muutaku hajonneen printterin, eikä ees kehannu urheiluruutuun juttua tehä joten pointsit ylelle mahtavasta saavutuksesta!YLE Urheilun juttu

Toivottavasti nousis kunnon HALOO, jos vaikka jatkossa saatais jostaki muustaki juttua ku hajonneesta printteristä... Pitäähän sitä kiitostakin jakaan medialle, meidän liiton kuvaaja ja tiedottaja Lassi Palo oli kyllä todella kiitettävästi hankkimassa jutun aiheita ja valokuvaamassa. Paikallinen lappilainen sanomalehti Lapin Kansa myös kirjoitti ahkeraan meidän lajista, joka tuo todella paljon näkyvyyttä meidän lajille! Mahtava homma toivottavasti en oo viimeinen lappilainen maailmanmestari liikkuvassa maalissa tai yleensäkin ammunnassa.

Mitä tästä eteenpäin?

Nyt kaikki varmaan luulee että jään laakereille lepäämään kun on tullu saavutettua jotain merkittävää. Ei, en todellakaan! 29.9. tallustelen Santahaminan varuskunnan porteista sisään ja aloitan 347 vuorokautta kestävän varusmiespalvelukseen, joten seuraava päivitys tehdäänki armeijan salaattipuvussa =) Intti hommat ku on saatu käyntiin nii sit jatkuukin treenaus ilmakiväärin parissa ja myös edustus hommia riittää, ensimmäiseksi ampumaurheiluliiton Grande Finale eli kauden päätösjuhla. Ensi vuodesta on tulossa rankka ja varmasti opettavainen, joten innolla kohti uusia haasteita!

Kausi 2014 mitä jäi käteen?

Kausi 2014 oli tärkein kausi urallani ja mikä parhainta se oli elämäni parhain kausi tähän asti. Rikoin ennätyksiäni, opin paljon ja isoissa kisoissa rupesi tuloksiakin tulemaan! Tällä kaudella saavutettiin joukkueenakin yhdessä Heikki Lähdekorven ja Jani Suorannan kanssa todella paljon! Jos pitäisi sanoa mikä oli tämän kauden sykähdyttävin hetki niin kyllä se oli se, kun päästiin jätkien kans tuulettamaan MAAILMANENNÄTYSTÄ, joka kirjattiin lukemiin 1708! Tämän kauden saldo maailmanennätyksen lisäksi on 2 EM joukkuekultaa ja 2 MM joukkuekultaa! Tämän kauden perusteella ei varmasti jäänyt kenellekkään epäselvää mikä maa hallitsee ammunnan kuninkuuslajia eli liikkuvaa maalia!

Maailmanennätys, asia joka muistetaan vielä pitkään!

Kuva: SAL Lassi Palo

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille sekä joukkuekavereille kaudesta 2014 

Kausi paketissa!

Ylämäki alamäki...

Nyt sitä oltais takasin kämpilä eli rollossa! Reilu 2 ja puol viikkoo reissus, 5 kisa päivää ja tuhansia kilometrejä mesettiin! Ei taas tiä mistä oikein alottais on sen verran paljon tapahtunu viime aikoina =)

Vois vaikka lähtee fiilistelemään ja avaamaan mieltä näistä mun kisoista. Multa on nyt viimeaikoina kysytty useaan otteeseen mitä mieltä oon mun tuloskunnosta ja ollaanko aikataulussa MM-kisoja katsoen. Oon vastannu näihin kysymyksiin näin: "koko kesän on teettäny saaha tuo 50m karju kulkemaan, mie en nyt enään itekkään tiiä muutako sen että tää homma on pienestä kiini ja sitten ku ruuvi päässä naksahtaa oikeaan asentoon nii seo KABUM!!!" 

"luuleks et en tuoho osu?" Kuva: Sami Heikkilä

Reilu 2 viikon aikana tullu neljä 50m normaalijuoksujen starttia tehtyä ja huonoin hitaitten sarja on 294 ja paras 296 eli hitaat on ihan nätisti hanskassa. Muutaman ysinhän nuistakin sais viel pois mut siihe sykkeen määrään mikä mulla aina hitaiden aikana on päällä noi on iha hyvää settii. Sitten nopeet huonoin 283 ja paras 294. nuitten välissä onki sitten 285 ja 287 eli todella paljon heittelyä ja muutenkin todella vaikeaa tehdä kunnon tulosta. En tiiä onks mulla taas sitten se "OTETAAN VARMAN PÄÄLLE" vaihe menossa vai mikä täss ny on =)

Siinäpä vähä kuvaa porin viikosta.
Rupes impparin nopeetki löytyy...
toki vaikeuksien kautta =)

Riittää toi ruikutus nyt! Huonoina hetkinä pitää muistaa niitä hyviä asioita eli ne mitä saavutin tässä viimesen 2 viikon aikana. Noh voitto Saksassa on näin ensimmäisenä hyvänä muistona mielessä tuloshan oli perus 580 (295+285). Toisena mieleen tulee Porisa ammuttu Satakunnan ampujien karjun viikkokisa. Tulos oli 588 (294+294) nyt joku varmaan sanoo siel ruudun takana että: "helppohan se pikku kisoissa on ampuu hyvii tuloksii..." sanon vaa ett ei minu kengis ole heleppoo =) syke bauttiarallaa päälle 160 ku hölöttävät papparaiset selostaa takana niitä näitä niin voin sanoo ett melekee helpompi ampuu arvokisoissa! ;D Kolmantena hyvänä asiana muistelisin tätä reissua yleensäki, tuli nähtyä vaikka jos mitä kun auton mittariin tosiaan tuli useampi tuhat kilometrii ja välissä tuli käytyy ulkomaillaki.!

Noh siinäpä oli tarpeeks pohdiskeluja mun tän hetken elämästä. Tän kuluvan viikon aikana mut näkee aika aktiivisesti(joka päivä) salilla ja juoksu hommis, tekee ihan hyvää vetää tälläne kuntoviikko tähän ennen ens viikon maajoukkueleiriä. Sitten loppuviikosta jos näkis kavereitakin jossain päin nii sais taas energiaa jatkaa treenejä MM-kisoihin!

Lopuksi sit vähä fotooo!!! =)

Saksan reissuhan alko mulle tutusti: autossa istumalla =) minua ei vaa päästetty rattiin ;( 

Lähes viikko porilaisen valtramiehen kans näin ;D

Jos Saksa on paska maa niin kyllä niitten
käsitys punttisalistakin on iha perseestä! =D

Autobaana selfie.

Onks tää se Bottaksen williamssi? 

Reissussa on aina kivaa välillä kerkee jopa
kaupungillakin chillaileen! =)

Ei tän firman kahaveja turhaan kehuta! Mie suosittelen (Y)

Jostain päin Frankfurtin keskustaa

 Frankfurtin Samsung kahvilan terassilta oli aika huikeet näkymät!

Iltasin mejä sviitin ikkunasta oli iha kivat näkymät =)

Heikin kans tuli kaupungis tylsää nii päätettiin istahtaa alas ja ruveta tsiigailee maisemia ;)

Ja kun uni ei aina meinannu tulla nii sit insta pelleilyy =)

Tuossa olisi linkit niitten kisojen tuloksiin missä tuli käytyä:

Itä-Suomen aluemestaruus

Walldorf 10m & 50m results

Inkoon riistamaali lajien SM 2014

Rovaniemi-Kuopio-Lahti-Walldorf-Lahti-Inkoo-Rovaniemi

Siinäpä se mun punanen paholainen on!

Kuten otsikkokin kertoo on pikkane kiertue täsä päälä. =) Homma lähti  käyntiin viime torstaina, kun hurautin mesetillä Kuopioon hakee pieni varmuus tohon ammuntaan ennen Waldorffin kisoja. Treenit alako impparilla perjantai aamuna, oli piikkasen outoo käsitellä impparii ku ole koko torrakkoa nähäny muutamaan viikkoon =) Mikäpä se siinä vähä aikaa totuttelua nii homma alako taas entiseen malliin luistaa jote nou hättä! Sitten koittiki se mielenkiintosin osuus, 50m karju. Oli vähä ristiriitaset ajatukset Salon- ja Oulun kisojen jälkee lähtee treenaa. Salon jälkeenhä tein isoja muutoksia koskien mun piekkarii. Heitin tän kauen paikallaan olleen tukin lämpöenergiaksi ja ruuvasin aikaisemmin olleen tukin paikoilleen ;) nyt alakaa olee kikkailut kikkailtuna =) homma rupee pikku hiljaa pysyy paketissa sillai niiku sen pitääki jo tässä vaiheessa kautta pysyykki. Kuopiossa treenit suju aivan mahtavasti karjunkin osalta ja jäi todella mahtava fiilis sunnuntain kisaa varten.

Sunnuntaina siis ammuttiin SAL Itä-Suomen 50m ja 100m liikkuvanmaalin aluemestaruus kilpailut joihin olin ladannu lauantain treenien perusteella suhkot kovat oletukset tuloksesta. Olin varma, että edellis viikkojen paskat on taakse jäännyttä elämää ja osittain se nyt olikin... Karjun normeissa 583 oli tällä kertaa kisojen kovin tulos vaikka ei ny mikään ihmeellinen tulos missään muualla olekkaan. Hitaat rupee pysyy mut nopeet viel hakee sitä ahaa elämystä =) noh eläpä mittää sit koittiki sekajuoksut 40 laakia juoksujen lisäksi oli koko äijä sekasin =D perkele sanon minä! 377 oli tulos mihi pystyin iha kaameeta tekemistä! mitäpä tuota sen enämpää selittelee, numerot kertoo kaiken. Sitt lähettii kokeilee millasta se on ampuu kisaa 100m SIUS ASCOR hirveen, iha perseestähä seki oli! eipä sujunu ei ja tais siinä joku päätyki lävähtää joku reilu 360 siitä tuli.

Siinä se salaisuus miten tää homma laitetaan rullaamaan.
Laadusta tinkimättä!

Hirvi kisan jälkeen painettiin mesetistä kaasu pohojaan ja hurautettiin suoraan Lahteen Urheilukoulun pääsykokeisiin, jotka olivat siis maanantaina. Suurimman tuskan tuotti pällitestin kysymyksiin vastaaminen, joita oli se reilu 700 kappaletta. EI ENÄÄN IKINÄ TUOTA! nooh kuhan nuihin vastauksiin oli ruksit laiteltu hääty lähtee kuntotesteihin. Eipä ne nyt mitkään ihmeelliset ollu perus pomppimista ja juoksemista. Toivottavasti ny paikka irtois ens vuodeksi nii ois jotain tekemistä ku tuli tuo koulupaikkakin jo siirettyä vuodella. Oishan tuo Urheilukoulu muutenki hyvä uran kannalta, muut katotaa nyt päivä kerrallaan.
Pitemmittä puheitta en kyll enämpää jaksa täss yölä kirjotella, koska ollu aika pitkä päivä tänään joten kattelemmapa jtn syvällistä shittii seuraavaan päivyriin mikä todennäkösesti tulee tuossa Waldorffin kisojen jälkeen. Hyvät Yöt ja pysykäähä ihimisinä! ;)

Tästä se lähtee!!!

Hitto tätä päivää ei kyll kovin moni uskonu näkevän! Mika Kinisjärven blogi =D voi ristus mitähä tästäki ny tulee?! Ei siinä mitään tässä oon nyt viikon suunitellu, että mitä mie kirjottaisin ekaan blogi päivitykseen. Oon jännittäny tätä aivan älyttömästi, miettiny että mitäs mieltä muut on ja miten tää otetaan vastaan. Ei  kait siinä mitään, eiköhän se tästä hiljallee lähe kulkee!

No mutta sitten asiaan: Tein tämän blogin lähinnä sen takia, että ihmiset näkis mitä mie ja muut liikkuvanmaalin urheilijat tehdään, että me menestytään kilpailuissa ja miten me yhdistetään urheilu ja muu elämä. Yleensä ampujista puhutaan, että eihän ne ole mitään urheilua. Toivottavasti tän blogin myötä varsinkin liikkuvanmaalin arvostus nousisi, sillä onhan se ammunta lajeista se haastavin ;) kokeilkaa vaikka...

Olen ammunnan aloittanut 2008 Marraskuussa silloisessa Rovaniemen Ampujien ja Metsäveikkojen ns. "nuorisokerhossa" jota sillon oli johtamassa Lauri Kahelin, joka minut sitten lopulta houkutteli kilpa-ammunan pariin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Liikkuvanmaalin valitsin lähinnä sen takia, koska sillon alku aikoina minun ilmahirvi tulokset kohosivat kauhealla tahdilla ja se vaan jotenki viehätti pientä lihavaa poikaa ku pärjäs jossain lajissa = D Sitten koittiki jo vuosi 2010 ja Kuopion Villikarjun SM kilpailut. Yllätys yllätys voitinki hopeaa sekajuoksuista joka nyt tuli aivan puskista itelle ja aika monelle muullekki. Pahin muisto nuista kisoista on se kun hävisin pisteellä kulta mitskun Mika Heikkilälle, mutta ei se mitään hopea kuitenki tuli ja tämäkö taas lisäs sitä intoa kehittyä vieläkin paremmaksi!

Tästä se kaikki lähti! Vuosi 2009
ja taitaa olla ensimmäisiä kertoja karjuradalla!

Olen aina ollut huono häviämään ja vihaan häviämistä enemmän ku mitään tässä maailmassa ja se varmaan onkin potkinu mua tekemään töitä entistä enemmän. Sillon kun aloin ampumaan minun haaveena oli päästä arvokisoihin ja vakiinnuttaa paikka maajoukkueessa. Pari vuotta sitä yritin ja yritin, tuntu välillä että ei tästä tule mitään ett nyt loppu tää homma! Kovin paikka itelle henkisesti oli se kun jäin 2012 Vierumäen ilma-aseiden EM kisoista ulos ja olin pitkään vihainen, mikään ei oikeestaan kiinostanu enään tuntu ett tää mun ammunta ura oli tässä. Pari viikkoa pidin taukoa etten edes koskenukkaan aseeseen, sitten tuli yks päivä mielee josko lähtis käymään radalla ampumas pienet harjotukset ja ai saakeli ku suju hyvin ja oli mukavaa! Siitäkö sitä sitten alettiinki uudet suunnitelmat tekemään ja tavotteeksi 2013 Tanskan ilma-aseiden EM ja paikkahan aukesikin sinne! noh eihä homma sieläkää iha putkeen menny, mutta tätä ei surtu ku jokunen päivä ja alettiin kotosalla tekemään entistä enämpi töitä ja tällä kertaa tähtäimessä Granada 2014 kaikkien lajien MM kilpailut!

Tässä sitä ollaan 2014 eli 5 vuotta myöhemmin!
2 henkilökohtaista hopeaa, 2 joukkue kultaa ja
joukkue MAAILMANENNÄTYS!
Joskus unelmat käyvät toteen!

Eiköhän tämä vanhojen muisteleminen riitä tälle kirjotukselle ja tullaan takasin tähän päivään.

Istun tätä päivitystä tehdessäni kämpillä yksin, mietin tämän päivästä kilpailua ja sitä ett mikäs tässä mun karju ammunnassa oikeen nyt on niin vaikeaa että ei enään yllä sille tasolle jolle pitäis yltää päivänä ku päivänä. 

Tänään meillä oli  Oulussa, Oulun Metsästys- ja Ampumaseuran järjestämät avoimet karju ja hirvi kilpailut. Viikkoa aiemmin olin tehenyt kunnon pohjanoteerauksen Salossa, mutta se ei enään niin hirveästi vaivannu ja uskottelin itelleni viikon ajan että ei se tuosta pahemmaksi voi muuttua joten ei nyt mitään hirveitä odotuksia ollu tältä päivältä. Päivä alkoi karjun normaalijuoksuilla eli 30 laukauksen hitailla ja 30 laukauksen nopeilla. Hitaat ammuin sinne siedettävän rajamaille 290, oli jotenki tyhjä olo. Tiesin mitä virheitä tein, koska niitä tuli paljon ja ne oli kyll niin huomattavia. Sitten oli nopeiden vuoro ja niistä ny tuli sellane ei ookoo mut ei surkeakaan 286. Noh olihan tuo parempaa ku viikko sitten, muttako alakaa miettimään niin ammuin 5. kpl kasin laukauksia tuohon 60 laukaukseen joten virheet on isoja, mutta ei korjaamattomia, eli maanantai kun taas nii mut aika varmaan löytää karju radalta = D

Sitten kun karjusta toivuttiin oli hirven vuoro saada lyijyä kylkeen! 100m hirvi nyt on tollane ja tällänen laji ett sitä ammutaan tosissaan mut ei oteta tosissaa, ainakaan mie =D ei siinä alaku oli ihan jees 190 ja toinen puolikas 193 tuloksena siis 383 ja oma ennätys. Tästäkään en kyll tiiä oonko tyytyväinen vai en... pakko kait sitä on olla.

Huomenna pienet puntti jumpat mun vakio salila Arctic Gym 24/7 ja maanantaina taas juoksuttaa sikaa radalle eli karju treeneihin! Tän illan vois vaan ottaa rennosti leffaa katellen, joten hyvät viikonloput kaikille ja olkaaha kunnolla!

Tämä on niin totta.
Kuva: Tikis Facebook

ps. muistakaahan seurata mua instagrammissa: kinuski995 ja saa tulla rupattelee kikissä: Maikki995