Hitto tätä päivää ei kyll kovin moni uskonu näkevän! Mika Kinisjärven blogi =D voi ristus mitähä tästäki ny tulee?! Ei siinä mitään tässä oon nyt viikon suunitellu, että mitä mie kirjottaisin ekaan blogi päivitykseen. Oon jännittäny tätä aivan älyttömästi, miettiny että mitäs mieltä muut on ja miten tää otetaan vastaan. Ei kait siinä mitään, eiköhän se tästä hiljallee lähe kulkee!
No mutta sitten asiaan: Tein tämän blogin lähinnä sen takia, että ihmiset näkis mitä mie ja muut liikkuvanmaalin urheilijat tehdään, että me menestytään kilpailuissa ja miten me yhdistetään urheilu ja muu elämä. Yleensä ampujista puhutaan, että eihän ne ole mitään urheilua. Toivottavasti tän blogin myötä varsinkin liikkuvanmaalin arvostus nousisi, sillä onhan se ammunta lajeista se haastavin ;) kokeilkaa vaikka...
Olen ammunnan aloittanut 2008 Marraskuussa silloisessa Rovaniemen Ampujien ja Metsäveikkojen ns. "nuorisokerhossa" jota sillon oli johtamassa Lauri Kahelin, joka minut sitten lopulta houkutteli kilpa-ammunan pariin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Liikkuvanmaalin valitsin lähinnä sen takia, koska sillon alku aikoina minun ilmahirvi tulokset kohosivat kauhealla tahdilla ja se vaan jotenki viehätti pientä lihavaa poikaa ku pärjäs jossain lajissa = D Sitten koittiki jo vuosi 2010 ja Kuopion Villikarjun SM kilpailut. Yllätys yllätys voitinki hopeaa sekajuoksuista joka nyt tuli aivan puskista itelle ja aika monelle muullekki. Pahin muisto nuista kisoista on se kun hävisin pisteellä kulta mitskun Mika Heikkilälle, mutta ei se mitään hopea kuitenki tuli ja tämäkö taas lisäs sitä intoa kehittyä vieläkin paremmaksi!
 |
Tästä se kaikki lähti! Vuosi 2009
ja taitaa olla ensimmäisiä kertoja karjuradalla! |
Olen aina ollut huono häviämään ja vihaan häviämistä enemmän ku mitään tässä maailmassa ja se varmaan onkin potkinu mua tekemään töitä entistä enemmän. Sillon kun aloin ampumaan minun haaveena oli päästä arvokisoihin ja vakiinnuttaa paikka maajoukkueessa. Pari vuotta sitä yritin ja yritin, tuntu välillä että ei tästä tule mitään ett nyt loppu tää homma! Kovin paikka itelle henkisesti oli se kun jäin 2012 Vierumäen ilma-aseiden EM kisoista ulos ja olin pitkään vihainen, mikään ei oikeestaan kiinostanu enään tuntu ett tää mun ammunta ura oli tässä. Pari viikkoa pidin taukoa etten edes koskenukkaan aseeseen, sitten tuli yks päivä mielee josko lähtis käymään radalla ampumas pienet harjotukset ja ai saakeli ku suju hyvin ja oli mukavaa! Siitäkö sitä sitten alettiinki uudet suunnitelmat tekemään ja tavotteeksi 2013 Tanskan ilma-aseiden EM ja paikkahan aukesikin sinne! noh eihä homma sieläkää iha putkeen menny, mutta tätä ei surtu ku jokunen päivä ja alettiin kotosalla tekemään entistä enämpi töitä ja tällä kertaa tähtäimessä Granada 2014 kaikkien lajien MM kilpailut!
 |
Tässä sitä ollaan 2014 eli 5 vuotta myöhemmin!
2 henkilökohtaista hopeaa, 2 joukkue kultaa ja
joukkue MAAILMANENNÄTYS!
Joskus unelmat käyvät toteen! |
Eiköhän tämä vanhojen muisteleminen riitä tälle kirjotukselle ja tullaan takasin tähän päivään.
Istun tätä päivitystä tehdessäni kämpillä yksin, mietin tämän päivästä kilpailua ja sitä ett mikäs tässä mun karju ammunnassa oikeen nyt on niin vaikeaa että ei enään yllä sille tasolle jolle pitäis yltää päivänä ku päivänä.
Tänään meillä oli Oulussa, Oulun Metsästys- ja Ampumaseuran järjestämät avoimet karju ja hirvi kilpailut. Viikkoa aiemmin olin tehenyt kunnon pohjanoteerauksen Salossa, mutta se ei enään niin hirveästi vaivannu ja uskottelin itelleni viikon ajan että ei se tuosta pahemmaksi voi muuttua joten ei nyt mitään hirveitä odotuksia ollu tältä päivältä. Päivä alkoi karjun normaalijuoksuilla eli 30 laukauksen hitailla ja 30 laukauksen nopeilla. Hitaat ammuin sinne siedettävän rajamaille 290, oli jotenki tyhjä olo. Tiesin mitä virheitä tein, koska niitä tuli paljon ja ne oli kyll niin huomattavia. Sitten oli nopeiden vuoro ja niistä ny tuli sellane ei ookoo mut ei surkeakaan 286. Noh olihan tuo parempaa ku viikko sitten, muttako alakaa miettimään niin ammuin 5. kpl kasin laukauksia tuohon 60 laukaukseen joten virheet on isoja, mutta ei korjaamattomia, eli maanantai kun taas nii mut aika varmaan löytää karju radalta = D
Sitten kun karjusta toivuttiin oli hirven vuoro saada lyijyä kylkeen! 100m hirvi nyt on tollane ja tällänen laji ett sitä ammutaan tosissaan mut ei oteta tosissaa, ainakaan mie =D ei siinä alaku oli ihan jees 190 ja toinen puolikas 193 tuloksena siis 383 ja oma ennätys. Tästäkään en kyll tiiä oonko tyytyväinen vai en... pakko kait sitä on olla.
Huomenna pienet puntti jumpat mun vakio salila Arctic Gym 24/7 ja maanantaina taas juoksuttaa sikaa radalle eli karju treeneihin! Tän illan vois vaan ottaa rennosti leffaa katellen, joten hyvät viikonloput kaikille ja olkaaha kunnolla!
 |
Tämä on niin totta.
Kuva: Tikis Facebook |
ps. muistakaahan seurata mua instagrammissa: kinuski995 ja saa tulla rupattelee kikissä: Maikki995
